Digiosaamisesta uusi kansalaistaito?

Monelle meistä tietokoneella näpyttely, netissä surffailu, sähköpostien lähettäminen ja sovellusten asentaminen on helppo nakki. Itse asiassa nuoriso tuntuu tänä päivänä hallitsevan paremmin niin sanotun digiosaamisen kuin vaikkapa käsin kirjoittamisen. Kaikki eivät kuitenkaan ole syntyneet älypuhelin kädessä.

Digitalisaatio ja uudet haasteet

Yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä työelämä on ajautunut uuteen murrospisteeseen. Kukaan meistä ei voi kieltää, etteikö tämä mielenkiintoinen ilmiö olisi tuonut mukanaan myös uusia osaamishaasteita lähes jokaiselle työpaikalle. Siinä missä vanhoista paperihommista ja arkistoista luovutaan yhä enemmän, lähes kaikki palvelut siirtyvät enemmässä tai vähemmässä määrin verkkoon. Loistava esimerkki näistä ovat pankit, joiden toimintaa olemme päässeet seuraamaan vuosien mittaan niin, että tänä päivänä fyysisten pankkien aukioloaikoja supistetaan samalla kun palvelut alkavat siirtyä enemmän ja enemmän verkkoon. Muutos on tuonut mukanaan suuren kysymyksen suomalaisten digiosaamisesta.

Vaikka me suomalaiset olemme varsin osaavaa digikansaa, liikkuu digiosaaminen erityisesti eri ikäluokkien välillä puolelta toiselle. Itse asiassa muutama vuosi sitten julkaistussa Eurostatin tutkimuksessa noin joka viidennen suomalaisen digitaidot olivat heikot. Kyseessä on siis noin miljoona suomalaista eli toisin sanoen valtava määrä ihmisiä.

Tutkimuksessa kävi samalla ilmi, että moni suomalainen työssäkäyvä aikuinen koki itsekin, että omassa digiosaamisessa oli jonkin verran parantamisen varaa ja osa heistä koki heikoista digitaidoistaan jopa häpeää. Onneksi tutkimustulokset on otettu kuuleviin korviin ja digitaitojen koulutusohjelmia on alettu järjestää tänä syksynä ympäri Suomea. Toivomme, että myös työnantajat heräisivät tähän todellisuuteen yhä enemmän ja tarjoaisivat ilmaista koulutusta työntekijöille, joiden digitaidoista löytyy puutteita.

Kukapa ei tarvitsisi digitaitoja tänä päivänä?

Digiosaamisen tärkeyttä on tänä päivänä vaikeaa aliarvioida. Tämän vuoksi uskaltaisimme väittää, että lähes kaikilla työpaikoilla työntekijät joutuvat enemmän tai vähemmän kosketuksiin digitaalisten laitteiden, sovellusten ja järjestelmien kanssa.

On tärkeää, että työntekijät eivät näkisi digitaitojensa puutetta häpeänä, sillä teknologian harppaukset ovat viime vuosien aikana olleet niin valtavia, että jopa Suomen opetussuunnitelma on jäänyt niistä jälkeen. Siksi digiosaamisesta on alettu puhua viime aikoina kansalaistaitona, joka ei kasvata pelkästään työskentelyn tehokkuutta vaan myös työhyvinvointia, jonka kautta työntekijä saa käyttöönsä juuri ne työkalut, joiden ansiosta hän ymmärtää olevansa tärkeä ja arvostettu osa organisaatiota.